Jazz Café

Koreografia: Sirpa Möksy
Musiikki: Marko Salmela

Jazz Café -julistekuva Copyright © 2013 Anna-Maria Pekkinen

Jazz Café -julistekuva
Copyright © 2013 Anna-Maria Pekkinen

Mysteerinainen kävelee punaiset korkokengät kopisten kahvilaan. Hänen perässään seuraa joukko touhukkaita piccoloita matkalaukkuineen. Näin alkaa Sirpa Möksyn koreografioima, jazztanssin produktiotyökurssin tuotos, Jazz Café. Vajaan tunnin aikana se kasvaa perinteiseksi jazz-iloitteluksi, jossa saksofoni soi ja kick ball changea ei säästellä.

Aloimme koota Jazz Cafén materiaalia jo viime keväänä. Ensimmäisiä eväitä kerättiin jazztanssin historian kurssilla, jossa opettelimme 20-luvun swing-askelikkoja. Niiden ympärille etsittiin vaikutteita niin lindy hopista kuin myös nykyaikaisemmista jazztanssin muodoista. Osan liikemateriaalista saimme koreografilta valmiina ja osa rakennettiin improvisaation sekä erilaisten kokeilujen tuloksena.

Meno oli niin harjoituksissa kuin näytöksissäkin siinä määrin vauhdikasta, ettei vammoiltakaan aina vältytty. Myös tanssisalien ulkopuolella aiheutuneiden sattumusten summa teki viimehetken muutoksia kuvioihin, mutta tehokkaan tanssijatiimin ansiosta puutteita paikattiin enemmän tai vähemmän lennosta. Yksi tanssijantyön tärkeistä osa-alueista onkin tarpeen tullen pystyä soveltamaan ja sopeutumaan vallitseviin olosuhteisiin.

Jazz Cafén koreografia tuli pääpiirteittäin valmiiksi toukokuun loppuun mennessä. Harjoittelun katkaisi kolmeksi kuukaudeksi kesäloma, jonka jälkeen muistiinpalauttaminen ja viimeistely piti tehdä alle kuukaudessa, koska näytökset sijoittuivat syyskuun loppuun. Keho oli ajoittain kovilla, kun lukujärjestykseen mahtui usean viikon ajan teoriatunteja vain harvakseltaan.

Tico Tico Copyright © 2013 Anna-Maria Pekkinen

Tico Tico
Copyright © 2013 Anna-Maria Pekkinen

Mainitsemisen arvoinen asia Jazz Caféssa oli mahdollisuus tanssia live-musiikkiin. Mukana produktiossa oli laulajasta, pianistista, basistista, rumpalista ja saksofonistista koostuva bändi, jonka ohjaamisesta vastasi Marko Salmela. Hänellä on kiitettävä taito toimia tanssija-muusikko -sanakirjana ja sovittaa molempien osapuolien toiveita yhteen.

Oma tanssijan työni jakautui kahteen rooliin. Alkukohtauksessa olin piccolona kuuden muun tanssijan kanssa, jonka jälkeen vaihdoin koomisen pariskunnan herrahenkilöksi. Ensinmainittu piccolon hahmo vaati vähemmän työtä ja oli muutenkin yksiulotteisempi ollessaan ennemminkin osa sopulimaista laumaansa. Koomisen pariskunnan roolityötä teimme yhdessä keskustellen ”puolisoni”, Marja Rautakorven, kanssa – yheistyömme oli hyvin hedelmällistä ja mutkatonta. Tanssimme dueton, jossa yhdistimme koreografin toiveiden mukaisesti stepin ja flamencon rytmiikkaa. Sen lisäksi molemmilla hahmoilla oli osansa esityksen loppupuolen ryhmäkoreografioissa, jotka painottuivat jazziin ja swingiin.

Oppimiskokemuksena Jazz Café syvensi tiettyjä tanssin osa-alueita ja toi hieman lisää sieltä ja täältä. Mitään täysin uutta ja ennenkokematonta siihen ei sisältynyt. Yhteistyö muusikoiden kanssa oli todella tervetullut lisä.

Niin ja miten sille alussa mainitsemalleni mysteerinaiselle kävi? Leveän lierin alta paljastuu kahvilan asiakkaiden iloksi ja ihmetykseksi laulaja Heli Lyytikäinen, joka käyttää instrumenttiaan upealla asenteella tunnelmoidessaan Black Coffeen tahtiin kuin myös sirkuttessaan choro-klassikko Tico Ticoa.

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s