Opinnäytetyö: Peili ei tunne nälkää

Olin tekemässä kehonhuollon kurssille oppimistehtävää tanssijan ravitsemuksesta ja etsin aiheeseen liittyviä lähteitä. Törmäsin Heidi Tiaisen Turun ammattikorkeakoulun esittävän taiteen koulutusohjelmassa vuonna 2009 tekemään opinnäytetyöhön Peili ei tunne nälkää – Ravinto-opas tanssinopettajalle. Lukiessani sitä läpi minussa heräsi paljon ajatuksia ja mietin voisinko kirjoittaa aiheesta. Väitöskirjoja, pro gradu -tutkielmia ja muita selvästi tieteellisiä julkaisuja kommentoidaan useinkin, mutta opinnäytteistä ei yleisestiottaen ole tapana kirjoittaa. Siis missään mediassa. Tämä on ainakin oma käsitykseni asiasta ja minun saa osoittaa olevan väärässä. Minä näen opinnäytetyöt kandidaatintutkielmaan verrattavana harjoitusluontoisena tutkimuksena (vaikka se olisi taiteellinen tai muuten toiminnallinen opinnäytetyö). Sen ei mielestäni tarvitse tuottaa uutta tutkimuksellista tietoa, mutta sen olisi suotavaa olla tieteellisesti adekvaatisti kirjoitettu ja olla hyödynnettävissä työelämään. Aion nyt – ja ehkä jatkossakin – rikkoa tätä mielestäni yleistä tapaa tuoda vain maisteritason tekstit yleisen katselun alle. Otan mielelläni vastaan ajatuksia tästä aiheesta.

Lähdetään liikkeelle siitä, että Tiainen on kirjoittanut hyvin tärkeästä ja tarpeellisesta aiheesta – ravitsemustiedon välittämisestä tanssioppilaille. Tekstissä käsitellään ravintotottumusten kehittymistä, ravinnon merkitystä, ruokavalion koostumista ja ateriarytmiä. Tehokeinona on käytetty kuvitteellisen tanssijan ajatuksia syömisestä, syömättömyydestä ja niihin liittyvistä tunteista.

Opinnäytteen keskeinen ongelma on tieteellisesti hatara rakenne. Lähteitä on todella vähän ja niitä on käytetty niukasti. Tekstissä on paljon asioita, jotka todetaan faktoina, mutta lähteiden puuttuessa on oletettava kyseessä olevan kirjoittajan henkilökohtaiset mielipiteet. Mielestäni pohtiva kirjoittaminen on hyvä ja tärkeä taito, mutta sitä käyttäessä on pystyttävä hyvin selvästi erottelemaan tutkitut faktat omasta pohdinnasta. Toteamukset kuten ”lähes jokaisella tanssijalla on jonkinasteista ahdistusta ruokailua kohtaan, vaikkei sitä myöntäisikään”, ”tanssinopettajat eivät puhu tanssijoilleen ruokailusta”, ”tanssijat syövät paljon makeisia ja herkkuja”, ”tanssijat jopa uskovat herkuttelun lihottavan vähemmän, koska kaloreita ei saada ruuasta”, ”tanssija ei halua kasvattaa isoja lihaksia” ja ”tanssijoille tyypillinen liian vähärasvainen ruokavalio” ovat ongelmallisia, koska ne lausutaan ilman epäilystä ja perusteluja. Osa väitteistä olisi varmasti jopa tutkimuksellisesti todistettavissakin.

Tekstin lomassa on kuvitteellisen tanssijan sitaatteja, joiden syntytavasta ei kerrota mitään. Henkilökohtaisesti koen kuvitteelliset lähdehenkilöt tutkimuksissa hieman epäluottamusta herättäviksi, mutta tiedän sen olevan ajoittain käytetty keino. Oikeutettu kuvitteellinen henkilö on silloin, kun kertomukset pohjautuvat johonkin – ja myös kerrotaan mihin. Esimerkiksi usean haastateltavan kommenteista yhdistetty kuvitteellinen henkilö voi jossain yhteydessä olla toimiva ilmaisun muoto. Jos kuvitteellisen henkilön kertomusten syntyhistoriaa ei valoteta, voidaan olettaa kyseessä olevan kirjoittajan omat mielipiteet. Ja niitä omia mielipiteitä saa ja pitää olla, mutta ne tulisi esittää myös omina mielipiteinä. Jos ne pukee kuvitteellisen henkilön sanoiksi, päätyy helposti tuottamaan tutkimusta hyödyttävää tietoa. Todelliset ihmiset kun saattaisivat sanoa myös asioita, jotka eivät ajaisi tutkimuksen tavoitetta eteenpäin. Tutkimustyö on sillä tavalla ikävää tai ihanaa, että hypoteesit eivät aina toteudu.

Minun ajatuksiani Tiaisen opinnäytetyöstä värittää se, että en usko tanssin suoranaisesti aiheuttavan syömishäiriöitä, vaikka esiintyvyys on käsittääkseni tanssijoilla muuta kansaa suurempi. Näen itse tässä klassisen kana ja muna -ongelman. Tanssi – erityisesti baletti – vaatii kokemuksieni mukaan hieman perfektionistista luonnetta, että sitä tendua jaksaa hinkata vuodesta toiseen. Hyvin usein erityisesti laihuushäiriön yhteydessä esiintyy perfektionismia. Minun keittiöpsykologinen näkemykseni on, että perfektionisti hakeutuu mielellään baletin pariin eli sairaudelle mahdollisesti alttiimmat kasaantuvat tanssiharrastuksiin. Tämän tausta-ajattelun huomioiden suhtaudun ehkä vielä astetta kriittisemmin Tiaisen opinnäytetyöhön, koska koen tunnetasolla sen vahvistavan mielikuvaa tanssijoista syömishäiriöisinä. Ja se on minusta tarpeetonta. Lisäksi Dr. Phil -psykologian hengessä ilmaistaan olevan tanssijan oma valinta antautuuko hän syömättömyyden ihanteelle. Aiheen ollessa vakavien psyykkisten sairauksien kynnyksellä, ajatus on mielestäni kohtuuton.

Missä sitten Heidi Tiaisen Peili ei tunne nälkää -opinnäytetyö onnistuu? Se todellakin pääsee tavoitteeseensa herättää keskustelua tanssinopettajien ja tanssijoiden ravintotietoudesta. Sitähän tämä minun tekstini juurikin on. Mielestäni hänen ajatuksensa ja halunsa on hyvä sekä aihe tärkeä, mutta kuten edellä totesin – keinot kaipaisivat hiomista. Positiivista opinnäytetyössä on juomista käsittelevä osio – ylipäänsä sen olemassaolo ja sen sisältö.

Tulen jatkamaan ravitsemusaiheesta vielä lähiaikoina julkaisemalla tänne blogiin alussa mainitsemani oppimistehtävän. Sitä ennen voi käydä lukemassa hyvää ja ajanmukaista tietoa urheilijan (jollainen ammattimaisesti tanssia treenaava on) ravitsemuksesta Suomen Olympiakomitean sivuilta ja syömishäiriöistä Syömishäiriöliiton sivuilta.

2 kommenttia artikkeliin ”Opinnäytetyö: Peili ei tunne nälkää

  1. mieleen tuli myös, että joskus tälläiset ”hentoiset” tytöt sysätään juurikin baletin harrastajiksi pienestä pitäen, ja luodaan sitten kotoa paineita ”kun olet niin siro ja pieni, ihan kuin balleriina!”

  2. Se on yksi ihan pohtimisen arvoinen näkökulma. Ihmisillä on tapana luokitella – leikin varjolla – jo hyvin pieniä lapsia heidän kehon rakenteensa tai eleidensä perusteella ammatti- ja harrastusmaailman stereotypioihin. Enkä sano, että se nyt olisi itseisarvoisesti jotenkin väärin, mutta olisi mielenkiintoista tietää miten paljon nämä ”ennustukset” vaikuttavat ihmiseen ja hänen valintoihinsa.

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s