Savonia-ammattikorkeakoulu: Teot

Teot on Savonia-ammattikorkeakoulun tanssinopettajaopiskelijoiden koreografiailta, joka on jo useamman vuoden ajan kulkenut samalla nimellä. Opiskelijat tai heidän muualta hankkimansa tanssijat esittävät opintoihin liittyviä tanssiteoksia. Tänä vuonna Teot esitetään Kuopiossa Sotkulla, joka on Itäisen tanssin aluekeskuksen näyttämö. Näytöksiä on viisi, torstaista maanantaihin, ja kirjoitan nyt päällimmäisiä ajatuksia torstaina ja lauantaina näkemäni pohjalta. (Näytösten sisältö vaihtelee päivittäin.)

Teot-julistekuva
Copyright © 2013 Marja Rautakorpi

Molemmat illat alkoivat Taru Väisäsen koreografialla Rangsang, jossa tanssijat ovat lavalla jo yleisön saapuessa. Viiden naistanssijan intensiivisellä läsnäololla ladattu teos liikkuu ymmärtääkseni balilaisen rituaali- ja transsitanssin maailmassa. Alussa tanssijat istuvat lattialla ja ääntelevät tuottaen harmonista a cappella -laulun oloista musiikkia, joka saa katsojan helposti koukkuun. Teos etenee unisono- ja kaanonelementtien myötä transsinomaiseen tilaan, joka ainakin näissä kahdessa esityksessä tuotti visuaalisen muotonsa kautta hieman erilaisia ajatuksia herättävän lopputuloksen. Rangsang on erinomainen valinta aloitukseksi tiiviin tunnelmansa ansiosta. Toisen katsomiskerran myötä minussa nousi kysymys miten transsitanssi on sovellettavissa näyttämöolosuhteisiin. Väisäsen koreografia oli mielenkiintoista katsottavaa, mutta onko sen tärkein olemus tanssijan sisäisessä kokemuksessa vai siinä mitä katsojalle välittyy? En ole perehtynyt aiheeseen syvällisesti, joten kysymys voi olla irrelevantti.

Anna-Irene Stenbergin koreografia Joissa säilyy elämän aikana kerätty kokemus esitettiin käsiohjelmatiedosta poiketen nimellä Teos neljälle tanssijalle yhden tanssijan ilmeisesti sairastuttua. Lavalla nähtiin siis kolme naista ja aivan uskomatonta oli se, ettei tanssijan puuttumista olisi huomannut jos sitä ei olisi tiennyt. Tanssijoiden välinen kontakti oli luontevaa ja miellyttävää katsoa. Minä olen sillä tavalla helppo, että toisen tanssijan kasvoihin koskettaminen vetoaa aina minuun ja se jäikin voimakkaimmaksi mielikuvaksi teoksesta.

Urban Moves -tanssikoulun oppilaiden esittämä Hengitä heikkaa on Sonja Tammisen hiphop-koreografia, joka noudattaa lajille tyypillistä liikekieltä. Musiikillisesti taas Tamminen on tehnyt irtioton käyttämällä Kirkan kappaletta Katu kuin autio maa. Valinta on hyvä, koska tanssin ei ole välttämätöntä kulkea aina käsi kädessä musiikkigenren kanssa. Tanssijoiden kokomustat vaatteet olivat katsojan kannalta black box-teatterissa hieman epäkiitolliset, koska tausta söi osan liikkeistä.

Lattiatekniikan ja fyysisyyden pohjalle rakentunut Päivi-Mirjam Laukkasen Spin näytti vakuuttavalla tavalla toteen sen, etteivät korkokengät ole tanssille este tai edes hidaste. Laukkanen tarjoaa nautintoja näköaistille jakkupukuisten ja virallisenoloisten tanssijoiden liikkuessa tavoilla, joihin pukeutumisen mukainen ulkoinen olemus ei anna uskoa. Aivan erityisen vaikuttavasti tässä onnistui Anna Stenberg, josta saisi hetkessä esteet pois tieltään nostavan uranaisen.

Irlantilainen tanssi tuo useimmille ensimmäisenä mieleen perinteikkään Riverdancen tai moderneimmillaankin Michael Flatleyn Lord of the Dancen. Riikka Tolosen johdolla tanssiryhmä Kipeät Jalat toi irlantilaisen tanssin suomalaiseen ilmastoon. Tanssijat marssivat lavalle kumisaappaat lätisten ja pukeutuneina koomisen ekshibionistivaikutelman luoviin vaaleisiin trenssi-takkeihin. Esiintyjät ovat juuri niin hilpeän oloisia kuin suomalaiset syyssateella yleensäkin. Irlantilaisen tanssin nopeiden jalkaliikkeiden tekeminen kumisaappaissa ei ole varmasti helppoa, mutta yleisölle se on sitäkin hauskempaa ja mahtavan kuuloista. Teos etenee kohti kesää, jolloin tulee aika luopua takista ja saappaista ja värikkäisiin kukkamekkoihin pukeutuneet tanssijat esittävät pätkän kevyesti kulkevaa tanssia pehmeillä tossuilla. Kesähetki jää asiaankuuluvan lyhyeksi ja ympyrä sulkeutuu tanssijoiden pukeutuessa takaisin alun varusteisiin. Tolosen ryhmä tanssii siistiä irkkua, jossa jalat toimivat kauniisti, mutta ryhdin linjausta voisi vielä kohentaa. Koreografin taito tehdä kansantanssista esittävää ja kertovaa sekä irroittaa se traditionaalisesta ympäristöstä on selvästi hyvä ja jään odottamaan mielenkiinnolla näkeväni vielä lisää.

Torstain näytöksen päätti Anniina Rinteen koreografia Olen luonasi hetken, joka on juonnon mukaan osa hänen opinnäyteprosessiaan. Neljän tanssijan teos olisi pitänyt ehkä nähdä kahteen kertaan kunnon otteen saamiseksi. Taustalle oli nimittäin projisoitu tanssijoiden tekemää kuvataidetta, joka ajoittain varasti huomioni tanssilta. En tiedä tarkemmin millainen prosessi Rinteellä on taidelajeja yhdistävän teoksensa kanssa menossa, mutta lähtökohtaisesti suhtaudun kyllä poikkitaiteellisuuteen hyvin myönteisesti. Kirjoitin aiemmin Casanova Sorollan Signapura-projektista, jossa yhdistyy tanssi-, kuva- ja videotaide.

Lauantain ohjelmistossa oli ensinmainitun Rangsangin lisäksi viisi muuta koreografiaa. Nina Viiala oli työstänyt teostaan Frigga luopuen fyysisestä yhteydestä tanssijoiden ja koreografin välillä. Frigga on luotu ja harjoitettu internetin välityksellä ja työryhmä tanssi yhdessä vasta esitystä edeltävänä päivänä. Työmetodi on ollut itsellänikin mielessä ja olen pohtinut erilaisia tapoja internetin käyttöön tanssin työstämisessä tai esittämisessä – se tuo omat etunsa ja haasteensa. Odottamaani liikkeen yhteneväisyysongelmaa eri ollut mitenkään häiritsevästi, mutta ilmaisullisesti koin epätasapainoa tanssijoiden välillä.

Suomalaisesta kansantanssista, irlantilaisesta tanssista ja nykytanssista ammentava Laura Moisasen Toukokuu on osa mahdollisesti rakentuvasta kuukausisarjasta, josta Moisanen on aiemmin tehnyt osan Syyskuu. Lavalla esiintyi neljän tanssijan lisäksi viulisti Marjaana Oliveira ja Marja Rautakorpi tekemässä rytmiä flamencokengillä. Koskettavan äänimaailman lisäksi tämä tarjosi mielestäni kauniin ja harmonisen lavakuvan. Tanssijoiden feresin tyyppiset puvut antoivat yleisesti kansantanssinomaista ilmettä. Suhtaudun hieman kriittisesti irlantilaisen tanssin käyttöön tässä yhteydessä. Fuusioiminen on mielestäni tervetullutta, mutta itse koen silloin tärkeäksi säilyttää lajille tyypillisiä laatuja. Toukokuun liikemateriaalissa näkyi ajoittain irlantilaiselle tanssille tyypillisiä jalkaliikkeitä, jotka kärsivät liikelaadun pehmeydestä. En tiedä olisiko terävämpi ja ojentuvampi liike sopinut tähän koreografiaan ollenkaan tai oliko laatu lähtöisin koreografista vai tanssijoista. Tämä on ehkä myös mieltymyskysymys. Yleisesti Moisasen koreografia oli vauhdikas ja elävä – suomalaisen kansantanssin ja nykytanssin fuusioituminen oli mielestäni onnistunutta.

Kimberly Idigpio toimi sekä tanssijana että koreografina sooloteoksessaan Resist. Itselleen koreografioiminen on mielestäni todella haastavaa, koska itsensä harjoituttaminen ja ohjaaminen on vaikeaa. Videointimahdollisuuskaan ei täysin vastaa sitä, että voi katsoa teosta ulkopuolelta. Olen nähnyt aiemmin Idigpion soolotansseja ja mielestäni hän on Resistin kohdalla onnistunut tuomaan uusia elementtejä liikerepertuaariinsa. Hän yhä hyödyntää kauniisti ojentuvat raajansa, mutta liikkeeseen on löytynyt myös selkeämpi pudotus ja ekonomisuus. Itsensä ohjaamisen haasteena näkyy katseen ja olemuksen ajoittainen sisäänpäinkääntyneisyys, jonka purkamisessa ulkopuolisesta katsojasta voisi harjoitteluvaiheessa olla apua.

Illan toinen soolotanssi oli Marja Rautakorven flamenco-koreografia Guajiras, jonka tärkeänä osana oli bata de cola -laahushame. Olen aiemmin nähnyt vain harrastajatason flamencoa ja Guajiras oli aivan eri maailmasta. Näyttävän pitkä Rautakorpi on vaikuttava jo seistessään värikkäässä laajahelmaisessa puvussaan ja vielä parempi liikkuessaan. Koreografia ei ole sitä stereotyyppistä kannanpaukutusta alusta loppuun vaan Rautakorpi tarjoilee koputuksia säästellen ja hienovaraisesti kuin kaviaaria. Suuremmassa roolissa onkin laahushame ja yllätyin sen monipuolisesta käyttötavasta: laahus on kuin häntä, joka tuntuu muuntuvan huiviksi, muletaksi tai tarvittessa vaikka tanssipartneriksi. Laahuksen liikuttaminen tanssin ohella vaatii varmasti oman tekniikkansa. Marja Rautakorven ilmaisu on selkeää ja olemus niin varma ja tietoinen, että tanssia seuraa silmää räpäyttämättä.

Viimeinen esitys lauantaina oli Eevi Tolvasen ja Anna Väisäsen yhteisötanssiprojektin tuotteena syntynyt Marjapuuronpunainen hattu. Tolvanen ja Väisänen olivat lähestyneet vaatemuodin kautta palvelutalon vanhusten muistoja ja koonneet tarinoista tanssiteoksen. Tanssijat saapuvat lavalle eri nurkista – Väisänen tarmokkaasti askeltaen ja Tolvanen varovasti edeten – ja alkavat riisua päällään olevia useita vaatekerroksia kunnes ovat alusvaatteisillaan. Tämän intron myötä alkavat liikemateriaali ja tarinat sulautua toisiinsa. Äänimaailmana on vanhusten kertomuksia ja loppukohtauksessa saadaan nauttia vielä elävästä musiikista Tolvasen soittaessa sähköpianoa. Anna Väisäsen ansioksi on luettava aivan upeat lavakasvot – hänellä on kunnioitettava taito riisua esiintyessä ilmemaneerit ja välittää kasvoillaan aitoja tunnekokemuksia. Marjapuutonpunainen hattu on lempeän humoristinen teos, jolle voisi olla markkinarako monissa yhteyksissä.

Yleisellä tasolla kahden Teot-illan jälkeen koen nähneeni tanssinopettajaopiskelijoilta omistautuvaa ja intensiivistä tanssia sekä monipuolisia koreografisia lähtökohtia. Ajatellessani omia taitojani tässä valossa, koen riman olevan aika korkealla. On niin hirveästi opittavaa, että joskus se on kauheaa ja joskus hienoa.

Teot Savonian sivuilla

Teot-tapahtuma Facebookissa

Teot voi nähdä vielä kahtena iltana ja esityksiin on vapaa pääsy. Maanantaina juhlitaan kansainvälistä tanssin päivää ja silloin on luvassa myös erityisohjelmaa. Monilla muillakin paikkakunnilla on tanssin päivänä ilmaisesityksiä tai muuta tanssillista ohjelmaa – kannattaa käydä katsomassa Facebookista!

Yksi kommentti artikkeliin ”Savonia-ammattikorkeakoulu: Teot

  1. Paluuviite: Anniina Rinne: KOOMA | Faux Pas

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s